Orson Welles väitti, että on kaksi asiaa, joita elokuvassa ei voi esittää kiinnostavasti: rukous ja yhdyntä. Kumpikin on tylsää seurattavaa sivulliselle. Siitä huolimatta erotiikka ja seksuaalisuus ovat aina valloittaneet valkokankaita. Markku Soikkelin tietokirja pureutuu elokuvien eroottiseen kuvastoon ja konventioihin. Teos purkaa tapoja kuvata intohimoa ja kertoo, kuinka seksin käsittely valkokankaalla on muuttunut vuosikymmenten varrella.
Soikkeli selvittää, miten monella tapaa erotiikan ja pornon tärkeyttä on puolustettu ja miten niitä on tavattu selittää toisiinsa nähden. Kirjassa käsitellään myös seksuaalisten vähemmistöjen näkyvyyttä sekä osakulttuuriensa että suuren yleisön filmeissä.
ISBN: 978-951-877-943-1
Osta kirja: Adlibris
Ote kirjasta:
Mitään yksittäistä ruumiintoimintoa ei ole niin monipuolisesti kuvattu kuin suudelmaa. Filmisuudelmalla on kirjaimellisesti oma kielioppinsa. Tutkija Edgar Morin on selittänyt filmisuudelman tärkeyttä hetkeksi, jossa aktivoituvat vanhat myytit sielun ja hengityksen yhteydestä: toisiaan imevät suut näyttävät sielujen symbioosilta. Suudelman suorittaminen etenee valkokankaalla samassa tahdissa kuin kuvittelemme kasvojen ilmaisevan symmetrisesti eteneviä ruumiintoimintoja. Suudelma riittää erotisoimaan sielun ja mystifioimaan kehon, koska me katsojat tiedämme liioitella sen merkitystä. Suudelman voimakkuus ja koreografia paljastavat osapuolten seksuaalisen oppineisuuden.
Casablancassa Rick saa Ilselta useita ikimuistoisia suudelmia kuin korvaukseksi tulevasta uhrauksestaan. Tarinan sisällä jokainen suudelma on hieman edellistä kielletympi: aluksi osapuolet eivät tiedä Ilsen aviomiehen olevan elossa, lopussa he suutelevat siitä välittämättä. Valaistus tällaisissa Hollywood-suudelmissa on naista korostava: kohdevalo tulee ylhäältä, taustavalo luo halo-vaikutelman henkilön taakse, ja täytevalo tasoittaa kontrastit kuvasta. Mitä kirkkaammalta nainen näyttää, sitä neitseellisemmältä.
Elokuvat kouluttavat katsojia suukkojen dramaturgiaan. Suudelmaan valmistautuminen on dramaattisempaa ja kiusoittelevammin eroottista kuin itse suudelma. Lapsikatsojille filmisuudelmat ovat ensimmäinen asia mitä he saavat seksin merkittävyydestä tietää.
Jos ajattelemme suudelmaa koko seksiaktin symboliksi, niin toistensa läheisyyteen hakeutuvat kasvot toimivat vastaavasti symbolisena esileikkinä. Vaikka suudelmakohtauksessa kamera rajaa lähikuvaan kasvoista, tiedämme liikkeiden rytmistä ja suun ahnaasta avoimuudesta, että osapuolten sylitkin avautuvat toisilleen sulkeutuakseen toisiinsa huulten lailla.
Eroottisessa melodraamassa liioitellaan tunteiden lisäksi tällaisten pienten symbolisten eleiden seksuaalisuutta. Yllättävästi motivoidut suudelmat voivat täysin korvata katsojan odottaman seksikohtauksen.
