Maorien mailla on helppolukuinen nuortenkirja, joka kertoo aikuistumisesta, ystävyydestä, surffaamisesta, luonnon kunnioittamisesta ja maorien kulttuurista. Teos sopii etenkin sellaisille lukijoille, joille useimmat selkokirjat ovat liian helppoja mutta yleiskielinen kirjallisuus liian vaikeaa.
Taika Andersonin kirjan päähenkilö Koa on nuori maoripoika, joka on asunut pitkään Lontoossa. Isän kuoleman jälkeen Koa muuttaa takaisin Uuteen-Seelantiin äitinsä kanssa.
Uusi koti sijaitsee pienessä kaupungissa valtameren rannalla. Meri kiehtoo Koaa ja hän haluaa oppia surffaamaan, vaikka aaltojen kesyttäminen onkin vaikeaa. Ystävällinen hengenpelastaja opettaa Koalle, mitä meri merkitsee maoreille.
ISBN: 978-951-877-927-1
Osta kirja: Adlibris
Ote kirjasta:
“Kun aalto osuu jalkoihisi ja tunnet laudan liikkuvan eteenpäin, sinun on noustava nopeasti. Näetkö, miten ponnistan ylös käsivarsillani ja tuon jalat alleni? Tätä liikettä sinun pitää harjoitella.”
”Hyvä on, minä yritän.”
Koa yritti nousta muutaman kerran, mutta hän putosi aina laudalta.
”Ei se mitään, se vaatii harjoittelua. Muista ponnistaa ylös käsilläsi ja tuoda jalat nopeasti alle.”
Koa yritti uudelleen. Tällä kertaa hän onnistui.”Niin sitä pitää! Kun nouset seisomaan, levitä jalkasi ja taivuta polviasi hieman. Siten saat tukevan asennon. Ja nosta kädet sivulle, se auttaa sinua tasapainoilemaan.”
Koa onnistui jälleen.
”Mahtavaa! Mennään sitten veteen!”
Sen Koa halusikin kuulla. Hän kietoi hihnan vasemman nilkkansa ympärille, otti laudan molemmin käsin ja alkoi kävellä kohti vettä.
”Hei!” Nikau huusi hänen peräänsä. ”Muistatko, mitä juuri kerroin sinulle karakiasta ja mihistä?”
Koa oli unohtanut koko jutun. Hän oli niin innoissaan surffaamisesta. Koa käveli takaisin sinne, missä Nikau seisoi.
He pitivät lautoja vierellään, ja heidän jalkansa koskettivat vettä. Nikau sulki silmänsä. Koa teki samoin. Nikau kuiskasi rukouksen, Koa vain hengitti muutaman kerran syvään.
Nikau avasi silmänsä. Hän katseli ympärilleen ja kiinnitti katseensa vuorelle. ”Tiedätkö vuoren legendan?” hän kysyi.
Koa pudisti päätään.
”Maorien legendan mukaan Maunganui oli aikoinaan jättiläinen nimeltä Mauao, joka asui meressä. Hän oli rakastunut kauniiseen vuoristoon nimeltä Otanewainuku, mutta ei saanut vastarakkautta. Eräänä päivänä Mauao päätti voittaa Otanewainukun rakkauden. Hän keräsi joukon muita vuoria ja kasasi ne ympärilleen. Sillä tavalla syntyi vuori, jonka tunnemme nykyään Maunganuina.”